Koko kropan valtaaviin aivotornadoihin ei ole auttanut muu kuin liikunta, mutta nyt koen olevani kypsä kokeilemaan lisäksi jotain uutta. Koin vahvasti, että minun täytyy saada mieleni järjestettyä ja avoimeksi maailmalle, jotta voin löytää etsinnässä olevan "oman juttuni". Toisin sanoen se juttu löytää minut. Mitä haluan tehdä elämälläni? Kysymys, jota usea pohtii. Toiset löytää juttunsa varhain, toiset eri etappien kautta, toiset ei koskaan. Ei koskaan- vaihtoehtoa en hyväksy. Sitä paitsi, sen hyväksyminen on yhtä kuin sitä ei etsisikään.
Otin yhteyden jooganopettaja- siskooni. Hän sai luvan opettaa minut hallitsemaan mieltäni, meditoimaan. Tia antoi vinkkejä, jotka löytyvät myös täältä. Päätin pihistää yöunistani 20 minuuttia joka-aamuiseen meditaatiohetkeen. Päätöksestä on kulunut 3 viikkoa ja aamuinen hetki on venähtänyt melkein huomaamatta tunnin mittaiseksi. Meditaationi on laajentunut myös joogatuokioksi, sillä meditaatiossa istuminen tuntui alkuun erittäin hankalalta, jopa ahdistavalta. Alaselkää kivisti ja jomotus levisi yläselkään. Risti-istunnassa veri ei kiertänyt jaloissa ja suonta alkoi vetää.
Jooga on kohdallani ilmennyt innostuksen pyrähdyksinä. Minusta on aina löytynyt sisäinen varmuus siitä, että jooga on hyvä juttu, mutta kärsivällisyyteni ei ole riittänyt jatkamaan harrastusta säännöllisesti. Ensimmäisillä joogatunneilla kävin 2008 ja viimeisin pyrähdys tapahtui Tammikuussa 2014 Astangan alkeiskurssilla. Tykästyin suuntaukseen, sillä se tuntui fyysisesti haastavammalta kuin aiemmin kokeilemani. Tämäkin into kuitenkin hiipui pikkuhiljaa olemattomiin, sillä arjessani ei olevinaan ollut tarpeeksi hiljaista aikaa omaehtoiselle harrastamiselle. Aivan typerää. Miten aikaa nyt sitten löytyy, vaikka muut treenit on lisääntyneet ja arjen aikataulut tiukentuneet? Tekosyitähän minä itselleni sepostin. Enkä muuten ole ainoa. Järkeilen asian niin, että ehkä minussa ei ole vielä ollut tarpeeksi kypsyyttä kääntää katsetta itseeni.
 |
| Aurinkotervehdys - Suryanamaskara A |
Ensimmäisten päivien meditaatiossa istumista helpotin aluksi tekemällä viitisen aurinkotervehdystä. Pikkuhiljaa innostuin tekemään asanoita enemmän ja nyt pyrin tekemään Astangajoogan ykkössarjan joka aamu. Kaikkia liikkeitä en täysin muista, ja vaativammat asanat jätän suosiolla opeteltavaksi osaavan ohjaajan avustuksella.Kipinä tunneilla käyntiin on siis taas syttynyt ja pian astelen taas Astangasaliin...
 | ||||||||||
| Astanga Yoga Primary Series |
Mitä meditaatio sitten on? Jätän määrittelyn viisaammille (google.com). Oman kokemukseni mukaan meditaatio on hyvin yksinkertainen, mutta erittäin haastava harjoite. Harjoitteeni aikana yritän olla ajattelematta mitään keskittymällä hengitykseen. Mahtavan avun alkuun sain tämän sivuston äänitteistä. Suosittelen lämpimästi! Myös asiaan liittyvää kirjallisuutta kannattaa ottaa lukuun oppimisen tueksi.
Harjoitteen aikana tiedostaa mielensä pyörivän kuin häkkyrä. Ärsyttää, kun ei pysty hallitsemaan ajatuksia. Kun hoksaa ajattelevansa jotain, saa hätistettyä ajatuksen pois, on tilalla jo uusi. Opin, että tässä kohtaa on erittäin tärkeää, ettei ole vihainen tai pettynyt itseensä, vaan hyväksyy ajatuksen ja päästää siitä irti. Ole lempeä itsellesi. Tämän hoksattuani harjoitus helpottui. Pitkä tie mielen treenaamisessa on edessä, mutta se tekeekin meditaatiosta ja joogasta mielenkiintoista. Nyt heti kaikki mulle- kulttuurissa eläneen on vaikea nähdä pitkäjänteinen ja kärsivällisyyttä vaativa työ mahdollisena. Kyllä se on. Jos minä olen tällä polulla, kuka vain pystyy samaan!
Seuraavassa tekstissä kerron, miten jooga ja meditaatio on vaikuttanut olotilaani näiden viikkojen harjoittelun tuloksena.
Peace :)
