Työnnä negatiivisuutesi sinne minne aurinko ei paista, kiitos.

Pääsiäisen jälkeinen tiistai on todellakin uuvuttava. Neljä päivää vapaata ja nyt pitäisi jaksaa töissä olla. No thanks, but no can do. Yritänpä silti etsiä hyviä juttuja tästäkin olotilasta. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, viikko on yhtä lyhyt kuin edeltäväkin, kotiin on ehditty räpeltää ruoat valmiiksi, on siivottu ja pyykkiäkään ei ole ihan mahdotonta vuorta. Lisäksi illalla on suunnitelmissa käydä palauttavalla lenkillä pikkupojan ja parantelevan koiran kanssa.

Aamuisin on usein (aina) hankala nousta sängystä. Minulla on tapana heräillessäni miettiä, mikä tässä päivässä on kivaa helpottaakseni ylösnousua. Joskus ystävä on tulossa kylään, keskiviikkoisin iltaa virkistää kuumat reggaetonrytmit ja perjantaina ei tarvitse edes miettiä mikä piristää. Näin saa mielen virkeämmäksi ja nouseminen on vaivattomampaa. Vanhemmiten olen oppinut etsimään hyviä juttuja vähän kaikesta ja negatiivisten ihmisten sietokyky on heikentynyt paljon. Tottakai jokaisella on huonoja päiviä ja tekee mieli vaan marista ja murmattaa kaikesta, mutta se tyyli, jolla jotkut tyypit etsivät joka ikisestä asiasta jotakin negatiivista, on todella raivostuttavaa.

Pahinta on lähimmäisten ajatusten tai saavutusten vesittäminen. On ihmisiä, joille tulee hilveän paha mieli, kun joku lähimmäinen menestyy elämässään. Sehän nyt on aivan perseestä jos jollakin menee paremmin kuin itsellä. Ja kun se on niin perseestä, niin kaivetaan tikulla jotain negatiivista toisen saavuttamasta hyvästä. Tämä piirre vihastuttaa muissa ja auta armias jos huomaan tekeväni sitä itse. Kuvitteellinen raippa viuhuu selkää pitkin ja kovasti. Valitettavasti sisuksiin kiinni kasvanut suomalainen peruskateus on rankkaa kitkettävää.

Kuten äitini on minulle opettanut ja kuten minä olen yrittänyt opettaa pojalleni: "Jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin ole hiljaa." Olen epäonnistunut tässä ainakin tsiljoona kertaa ja epäonnistun edelleen lähes päivittäin, mutta nyt negatiivisuusmitta alkaa olla täynnä ja lupaan yrittää entistäkin kovempaa.

Matka kohti parempaa minuutta on raskas, mutta palkitseva.